Erilainen muisti: Millaista on elämä ilman mielikuvia?

Julkaistu 20.09.2021
Niko

Ihmisten kyvyt mielikuvien kehittelyssä vaihtelevat. Jotkut voivat helposti kuvitella erittäin monimutkaisia kokonaisuuksia ja muokata niitä päässään.

Toisille on helppoa visualisoida tutun ihmisen kasvot eteensä, kun taas joillekin se on vaikeampaa ja mieleen tulee vain suurpiirteinen hahmo. Ja sitten on myös niitä, joille mielikuvien olemassaolo on täysin vieras asia.

Tutkijat ovat jo kauan pohtineet mielikuvien syntyprosessia. Miten se tapahtuu, ja kuinka paljon kuvia käytetään asioiden muistiin tallettamiseen, tai tulevaisuuden suunnitelmien pohjana?

Millainen on rikas mielikuvitus?

Viime aikaisten tutkimuslöydösten perusteella erittäin rikkaalla mielikuvituksella varustettujen ihmisten olotilalle on annettu nimi ”hyperfantasia”. Toisessa päässä ovat ”afantasian” edustajat. Suurin osa meistä kuuluu johonkin siltä väliltä.

Selvennetään asiaa esimerkillä. Mieti niittyä, jolla käyskentelee vaikkapa hevosia. Maiseman taustalla siintää kirkasvetinen järvi. Päivä on kirkas, taivaalla on muutamia poutapilviä. Niittykukkien seassa lepattaa jokin suuri ja vaalea perhonen. Suurin osa ihmisistä todella saa tuosta mieleensä jonkinlaisen kuvan maisemasta.

Usein tässä kohtaa sanotaan, että olet muodostanut mielikuvan maisemasta. Prosessia siis kuvataan myös ilmaisuilla, jotka viittaavat visuaaliseen ilmaisuun, kuviin. Tällaisia ovat mielikuvan lisäksi esimerkiksi kuvittelu.

Entä ihminen, joka ei pysty muodostamaan mielikuvia?

Toisille tilanne kuitenkin erottuu paremminkin käsitteinä ja ominaisuuksina. Perhosen muoto ja liike tiedetään, mutta siitä ei synny mieleen kuvaa.

Kannattaa huomata, ettei löytö tarkoita ihmisten olevan tosikkoja tai mielikuvituksettomia. Kyseessä ole myöskään vajavuus tai häiriö. Se on vain aivojen erilainen tapa käsitellä maailmaa.

Millaista on olla henkilö, jolla ei ole mielikuvia?

Niel Kenmuir on afantaasikko, joka kertoo BBC:n haastattelussa kokemuksistaan mielikuvattomana elämisestä. Jotkin asiat jäävät hänelle mieleen todella huonosti, ja kasvojen tunnistaminen on erityisen vaikeaa. Lapsena ”lampaiden laskeminen” oli Kenmuirille iltaisin mahdoton tehtävä. Hän ei silmät suljettuaan onnistunut kuvittelemaan aidan yli pomppivia eläimiä, vaikka kuinka yritti.

Faktat taas tarttuivat miehen mieleen pienestä pitäen helposti. Hänen mukaansa on vaikeaa selittää, mitä mielessä tapahtuu, kun ajattelee asioita. Puolisoaan ajatellessaan hänelle ei synny kuvaa, mutta Kenmuir tietää, että tänään puolison hiukset olivat taakse sidotut ja että hän on ruskeaverikkö. Kenmuir ei siis kuvaile tässä kuvaa, jota katselee. Kenmuir pikemminkin muistaa puolisonsa piirteet.

Vaikka Kenmuir ei koe afantasiaansa vammana tai vajavuutena, toisille se on suuri huolenaihe. Joillekuille on jopa shokki saada selville, että toiset voivat todella nähdä muistikuvia mielessään. Se voi aiheuttaa yskinäisyyden ja eristyneisyyden tunteita. Osalle on myös helpotus, että ominaisuudelle on vihdoin nimi ja on voinut kuulla muiden tarinoita mielikuvien puutteesta tai niiden runsaudesta.

Alun perin havainto syntyi kirurgisen toimenpiteen jälkihoidossa, kun potilaas ei enää toimenpiteen jälkeen kyennyt muodostamaan mielikuvia. Jatkotutkimuksissa hänen muististaan tai ongelmanratkaisukyvystään ei löydetty mitään vikaa. Potilas tunnisti kuvista kasvot ja aivot reagoivat niihin kuten muillakin verrokeilla. Vertailuryhmällä samat aivoalueet aktivoituivat myös silloin, kun he kuvittelivat kasvot. Tätä aktivoitumista ei havaittu mielikuvat menettäneellä potilaalla. Hän kyllä kykeni kertomaan yksityiskohtia sekä kasvoista että muista näkemistään asioista. Mutta kuvia hän ei nähnyt.

Miten monella ihmisellä ei ole mielikuvia?

Afantasia on tutkijoiden mukaan jokseenkin harvinaista. Afantaasikkoja saattaa olla pari prosenttia ihmisistä. Koska löydös on uusi, luvun määrittely vaatii vielä jatkotutkimuksia.

Alkuperäinen julkaisu: Jarmo Korteniemi 8.9.2015 / https://tiedetuubi.fi/erilainen-muisti-millaista-on-elama-ilman-mielikuvia

Avainsanat: aivot, mielikuvat, neurotiede, kuvittelu, aphantasia, hyperphantasia, Adam Zeman, kokemus