Olemme plösömpiä kuin lähisukulaisemme

Julkaistu 20.09.2021
Niko

Bonobot eli kääpiösimpanssit ovat simpanssien ohella ihmisen lähimpiä elossa olevia sukulaisia. Siksipä nämä uhanalaiset ihmisapinat ovatkin tutkijoille kullanarvoisia tutkimuskohteita.

Niiden kulttuureja ja kehon rakennetta tutkimalla voidaan päätellä, millaisia omat esivanhempamme olivat. Kaivauksilta löydetyt luut eivät juuri kerro pehmeistä kudoksista tai käyttäytymisestä. Kaikki erot ja yhtäläisyydet lajien välillä ovat siis tärkeitä tutkimuksen kannalta.

Nyt tutkijat ovat selvittäneet bonobojen kehon eri osien suhteellisia massoja ja verranneet niitä ihmisten vastaaviin. Tulokset olivat systemaattisia, riippumatta sukupuolesta tai siitä oliko bonobo elänyt luonnossa tai vankeudessa. Tutkimuksessa tehtiin ruumiinavaus 13 luonnollisesti kuolleelle apinalle.

Mitä bonobo-tutkimuksessa selvisi?

Kävi ilmi, että bonobot poikkeavat ihmisestä merkittävästi. Niiden kehossa on paljon enemmän lihasta ja merkittävästi vähemmän rasvaa. Odotetusti meillä on jaloissamme on paljon enemmän lihasta, bonoboilla taas käsivarsissa.

Lisäksi ihon määrä – etenkin paksuus – on niillä merkittävästi suurempi kuin ihmisillä. Samankaltaisia tuloksia on saatu aiemmin muiltakin ihmisapinoilta.

Mistä tutkimuksen havainnot johtuvat?

Tutkijoiden mukaan syynä on ihmisen kehitys, joka johti sekä urosten että naaraiden rasvaprosentin selvään kasvuun. Vaeltava elämäntapa vaati suurempaa energiavarastoa hengissäpysyttelemiseksi, etenkin lapsia kasvattavilla naarailla. Myös ihon määrä johtunee samasta syystä.

Pystykävelyn myötä kuljetut matkat pidentyivät ja nopeutemme kasvoi. Iho oheni, kun jäähdytysjärjestelmämme, eli hikoilu, kehittyi paremmaksi.

Image

Kuva: Lihasmassan prosenttiosuus ala- ja yläraajoissa eri ihmisapinalajeilla (vasemmalta lähtien: oranki, gorilla, bonobo, ihminen). Lähde: Adrienne L. Zihlman / PNAS

Miksi bonobojen tutkimus jatkuu?

Tutkijoita askarruttaa edelleen, olivatko esi-isämme enemmän bonobojen vai ”sotaisten” simpanssien kaltaisia – vaiko jotain aivan muuta. Kehityslinjamme erosi simpanssilajien esi-isästä 4 – 7 miljoonaa vuotta sitten. Bonobo (Pan paniscus) ja simpanssi (P. troglodytes) kehittyivät erilleen alle miljoona vuotta sitten. Omat esivanhempamme lymysivät tuolloin vielä visusti Afrikassa.

Lopuksi mielenkiintoinen nippelitieto: ensimmäinen simpanssifossiili löydettiin vasta vuonna 2005. Niitä ei ole liiemmin etsitty, ja lisäksi otukset asustelevat ainakin nykyisin seudulla, jossa luut eivät juuri ehdi fossilisoitua ennen tuhoutumistaan.

Otsikkokuva: Paulo de Tarso Meneghel / Christina Bergey / Wikimedia Commons

Muokattu julkaisusta:  Jarmo Korteniemi 7.6.2015 / https://tiedetuubi.fi/olemme-plosompia-kuin-lahisukulaisemme

Lähteenä käytetty PNAS-artikkelia ja Phys.orgin juttua aiheesta.

Avainsanat: 

antropologia, simpanssi, bonobo, ihminen, fysiologia, rasvakudos, lihas, rasva, eläin, hikoilu, rasvaprosentti